perjantai 30. toukokuuta 2014

Inssiä kohti

Toissapäivänä hain apteekista sinne tilaamani Menopurin. Viime polikäynnillä hoitaja varoitteli hinnasta etukäteen etten maksuhetkellä järkyty - hän tosin puhui parista sadasta joten positiivinen yllätys oli, kun setti maksoikin vain 143 €. Halpaa kuin mikä... Eilen sitten tutustuin paketin sisältöön tarkemmin.

En mä piikkejä pelkää, mutta se on se lapsettomuus ja se, miten sen eteen koko ajan tekee yhä hullumpia juttuja, joka tässäkin hommassa taas ahdisti. Hoitaja oli näyttänyt, miten lääke sekoitetaan ja pistetään, ja aika pitkälti sen muiston ja kuvallisen ohjeen mukaan toimin.  Jotenkin pää oli täysin jäässä ja luetun ymmärtäminen nolla... Mutta hyvinhän se meni. Sain aineet sekoamaan, otettua ruiskuun liuosta ja piikki oli niin ohut että upposi nahkaan kuin huomaamatta. On sitä tullut paskempiakin asioita elämässä tehtyä. Nyt tiedän selviäväni taas muutaman päivän. Uusi asia pelottaa aina ja alku on aina vaikein - nyt kun tämä pyörä on saatu vauhtiin, vauhti ei tunnukaan niin pahalta. Seuraavaksi tosin voin alkaa jännittämään ensi viikolla olevaan seurantaultraa.

Toiveet eivät ole vielä korkealla, mutta itseni tuntien kyllä ne jonnekin taas kohoavat. Inseminaatioiden onnistumisprosentti ei kuitenkaan ole päätähuimaava. Ja ennen sinne pääsemistäkin voi moni asia menä vielä vikaan - folleja ei tule tai niitä tulee liikaa, tai aikataulu on liian tiukka plus kaikki muut seikat, joita en vielä osaa pelätä.

tiistai 27. toukokuuta 2014

Lomaa odotellessa

Menkat alkoivat vihdoin sunnuntaina, kolmisen päivää myöhässä. Viimeisenä mahdollisena päivänä, jotta inssiin voisi ennen kesätaukoa vielä ehtiä. Se päivä menikin sitten miettiessä, lähteäkö vai ei. Juupas eipäs, juupas eipäs.

Jotenkin se vaan hirvittää. Toisaalta teki mieli jättää koko homma vielä hautumaan, odottamaan syksyä. Koitin miettiä plussia ja miinuksia - ja plussia tuntui kuitenkin olevan miinuksia enemmän. Mitä aiemmin alan hoitoihin syytämään rahaa, sitä aiemmin maksukatto tulee täyteen ja loppuvuodesta saatan ehkä hyötyä siitä jotain. Olisi ihana unohtaa koko asia ja viettää pitkä, kuuma kesä stressaamatta, kerätä voimia syksyä varten. Inssin onnistumisprosentti ei kuitenkaan ole järin hyvä, turha aloitusta on venyttää jos ne ei kuitenkaan natsaa. Aikataulu saattaa kuitenkin olla liian tiukka, ajoitus on kuitenkin ehkä päin mäntyä. Kun mitään isoa vikaa ei ole, kesän aikana voisi ehtiä tärppäämään luomunakin. Inssistä voi olla eniten hyötyä nyt, kun röörit on juuri rassattu. Argh!

Eilen, kymmenen minuuttia ennen polin soittoajan päättymistä, tartuin viimein puhelimeen ja varasin ajan kontrolliultraan. Tilasin myös apteekkiin Menopuria. Miehen passitin omiin verikokeisiinsa. Hemmetti. Lomalle ei lähdetä ennenkuin pöytä on siivottu ja kaikki mahdolliset rästihommat hoidettu. Enhän mä osaisi viettää pitkää kuumaa kesää stressaamatta, jos tätä korttia ei olisi katsottu. Ja joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön. Tätähän mä halusin.

lauantai 24. toukokuuta 2014

Pöljä mikä pöljä

Mitä tehdään, kun menkat ovat pari päivää myöhässä? No raskaustesti. Ja kun sen tekee päiväpissasta parin tunnin pidätyksen jälkeen halpistestillä, mitä sitten tehdään? No pidätellään pidempään ja haetaan kaupasta eri merkkinen testi. Ei sillä että mitään oireita mihinkään suuntaan edelleenkään olisi, mutta tilanne ei anna näemmä rauhaa ennenkuin menkat alkaa. Ja joo, mulla on liikaa luppoaikaa tai helle on sulattanut aivot, tai sitten mä vaan olen kestopöljä.

Ja ei, vaikka kuinka monesta suunnasta tiiraa eri valaistuksissa, niin ei. Ei vaikka kuinka pitkään tuijottelua jatkaisi, niin edes ajatuksen voimalla valkoinen pahvinpala ei saa väriä. Mitä sitten? Korkkaan siiderin ja päätän alkaa inhoamaan Lugesteroneja.

Soitin muuten eilen vielä polille ja varmistin kesätauon ajankohdan. Jos menkat eivät ala vielä huomennakaan, niin olen sillä saralla kesälomalla.

torstai 22. toukokuuta 2014

Tyhjää täynnä

Eilen olisivat menkat normaalisti alkaneet. Ei näkynyt, joten tein testin. Negatiivisen. Ei sikäli ollut yllätys, koska olin hätähousuna tehnyt yhden jo pari päivää aiemmin. Mutta halusin vielä olla varma, jotta voin lopettaa luget. Nuo mömmöt, jotka mitään muita sivuvaikutuksia eivät aiheuttaneet kuin sen, että menkkojen alku näköjään viivästyy. Että sikäli toimivat joo, ei ollut tiputtelua ei.

Huomennat pitäisi alkaa jonottelemaan polin numeroon ja kyselemään, miten se kesätauko alkoikaan ja ehtiikö inssiin enää. Pahalta näyttää - tai hyvältä, miten katsoo. En tunne kuitenkaan olevani vielä valmis hoitoihin. Vastahan tässä on pian kaksi ja puoli vuotta yritetty omin voimin... Toisaalta nyt tässä on jo päästy siihen pisteeseen että siittiöt on todettu hitaiksi mutta kuitenkin ehkä riittävässä määrin liikkuviksi. Minä ovuloin näemmä melkoisen säännöllisesti ja röörit on auki. Kohdun limakalvo on ohut, mutta rakenne on hyvä. Summa summarum, luomunakin voi onnistua, jos kaikki tähdet osuvat kohdalleen. Uskon kesätauon tekevän itselleni hyvää - aion nauttia siitä täysillä ja rentoutua niin hyvin kuin mahdollista. Sysätä nämä huolet sivuun. Ehkä jopa pitää taukoa blogin päivittämisestä ja muiden lukemisesta. Keskittyä kaikkeen muuhun. Palatakseni sorvin ääreen ja ensimmäiseen inssiin syksyllä. Ehkä. Tai sitten parun paskaa fiilistä täällä jo huomenna, mutta sitten niin. Fiilispohjalta.

perjantai 16. toukokuuta 2014

kp 23, dpo 7

Viimeistään viikon kuluttua pitäisi menkkojen alkaa. Tai jos syystä tai toisesta eivät ala, tehdä testi. Tällä hetkellä jälkimmäinen tuntuu hullulta ajatukselta, mutta lugesteron voi kuulemma viivyttää menkkojen alkua. Vielä viikko. Aukkarin jälkeen aika on alkanut matelemaan hitaammin kuin ikinä. Tutkimuksen jälkeisen ahdistuksen jälkeen olen ehtinyt hajoilla pakkoseksistä ja lugejen aloitusajankohdasta. Tuntuu, että niistäkin tunteista on jo ikuisuus. Välillä olen ehtinyt myös tuntea jotain epämääräistä varmuutta, että nyt voisi tärpätä. Ei edes toivoa, vaan helpottunutta varmuutta. Joillain röörien huuhtelu auttaa, joillain auttaa luget. Jostain tuli hetkellinen varmuus, että minä olen tuollainen joku. No joo, eipä sekään fiilis kauaa kestänyt.

En osannut odottaa Lugesteronin mahdollisia sivuoireita, kun en niitä e-pillereistä tai terolutistakaan ole saanut. Eikä mitään ole tullutkaan, ei omituisia oloja tai ylimääräisiä turvotuksia missään - vaikka pieni turvotus esim. rintavarustuksessa olisi ollut ainoastaan positiivista ;) E-pillerit tosin aiheuttivat lukuisia hiivatulehduksia, ja lugemömmö on mielestäni pienempi paha kuin alakautta käytettävät hiivalääkkeet, joten se on ollut positiivinen yllätys netistä lukemieni valittelujen jälkeen. Muutenkaan ei ole mitään tuntemuksia, mitkä viittaisivat yhtään mihinkään. Yleensä tässä vaiheessa kiertoa rinnat ovat jo arat, mutta ei nyt ole sitäkään. Joillain on tässä vaiheessa kiinnittymiseen liittyviä tuntemuksia, joillain pientä vuotoa. Joillain ei mitään. Jotkut eivät edes ikinä raskaudu.

Toivo heilahtelee ylös ja alas. Päässä pyörii 'miksi muka' ja 'miksi ei'. Toisaalta tuntuu hölmöltä edes elätellä pienintäkään toivoa pitkän yrittämisen jälkeen, toisaalta nyt on kuitenkin edes jollain tavoin yritetty parantaa mahdollisuuksia.

Jos menkat alkavat ensi viikolla ajallaan, saatetaan inseminaatio ehtiä tehdä juuri ennen kesätaukoa. Jos luget viivyttävät alkamista ja inssi siirtyy alkusyksyyn, saan itselleni (ja miehelle...) henkistä valmistautumisaikaa koko kesän. Ei välttämättä huono sekään.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Hyvää lapsettomien lauantaita!

Aluksi haluan kiittää kaikkia, jotka blogiani lukevat ja niitä jotka ovat täällä kommentoineet <3 Vertaistuki on itselleni tärkeää ja siitä saa paljon apua huonoina hetkinä. Tämä äidiksi tulemisen matka on välillä tuskaista taivaltaa, varsinkin kun matkan pituutta ei kukaan osaa kertoa... Samalla haluan myös pyytää anteeksi sitä, että itse olen niin "laiska" kommentoimaan muiden blogeissa. Tämä johtuu pääosin siitä, että teidän elämäänne seuraan kyllä päivittäin, mutta yleensä luen päivityksiä puhelimen välityksellä, ja luurilla kirjoittaminen on itselleni täyttä tuskaa! Haluan siis kertoa, että olen kyllä hengessä mukana, vaikka sitä ei huomaakaan :)

Haluan myös toivottaa oikein ihanaa lapsettomien päivää meille kaikille, jotka emme (vielä) ole vanhempia. Huomenna puolestaan voimme juhlistaa omia äitejämme - meidän vuoromme tulee vielä, ennemmin tai myöhemmin :)

Ja sen verran vielä omia kuulumisia, että ovis tuli ja meni. Kerrankin luulen myös tunteneeni sen. Ovis tuli myös hyödynnettyä jotenkuten - yllättävän vaikeaa touhua muuten, kun on ihan lääkärin käsky asialle. Ei mennyt niinkuin elokuvissa ei. Huomenna aion aloittaa luget.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Luge-pohdintaa

Olo on hieman hämmentynyt. Ei pitäisi kaveerata googlen kanssa näin tiiviisti. Olen alkanut ihmettelemään lääkärin antamia ohjeita... Hän kun käski aloittamaan lugesteronit ensi tiistaina. Seksiä hän määräsi myös tiistaille - sekä keskiviikolle ja varoiksi vielä perjantaille eli ovista veikkailee ilmeisesti torstaille. Koska tykkään aina lukea kaikki ohjeet, luin läpi myös pakkausselosteen, jonka mukaan tässä tilanteessa (kun ymmärtääkseni halutaan tukea keltarauhasen toimintaa, limakalvo kun viime kierrossa oli ohut) käyttö pitäisi aloittaa vasta oviksen jälkeen. Siitä se kuukkelointi sitten alkoi... Ja monella sivulla todetaan että luget saattavat estää oviksen kokonaan. Hmm... Tässä nyt sitten mietin, roikunko huomisaamun jonottamassa polin ruuhkaiseen numeroon, vai alanko itse soveltamaan....

perjantai 2. toukokuuta 2014

Voi p****le

Jotenkin fiilis on taas sellainen, että voi morjens. Tätäkö tää elämä nyt oikeesti on? Onko tää oikeesti näin vaikeeta? Miksi juuri me? Missä se mun optimistinen fiilis on? Mä en jaksa!

Aukiolotutkimus oli ja meni. Aika oli liki tunnin myöhässä ja tällä kertaa tuntui, että lääkärillä (eri kuin viimeksi) oikeasti oli kiire päästä musta eroon. Jo pelkkä ultraus ennen aukkaria teki hieman ikävää kun tuntui sohivan jotenkin hätäisesti, tai sitten se pelasi mun kohdulla pingistä tai jotain. Ja kyllähän se aukkarikin sitten sattui. Ei nyt tolkuttomasti, mutta sen verran että jo valmiiksi jännässä tilanteessa tirautin pikku itkut. Onneksi se oli pian ohi. Vasen puoli veti hienosti, oikean suhteen virtausta ei näkynyt, mutta nestettä tuli kyllä rööristä pihalle että kyllä sekin ainakin jotenkuten vetää. Tai näin kuulin, itse keskityin tuijottamaan katossa ollutta sprinkleriä ja hengittelemään rauhallisesti. Vasemmalla näkyi myös 12 mm folli. Nyt lääkärin määräyksestä ensi viikolla lugesteronit käyttöön ja seksiä tiettyinä päivinä.

Jos ja kun menkat kuitenkin taas alkavat, sitten soitto polille ja ultra-ajan varaus, apteekista tilattava satsi menopuria ja sitten suunta kohti inseminaatiota. Sitä ennen miehen pitäisi vielä käydä verikokeissa. Pakko kirjoittaa näitä nyt itsellekin ylös ennenkuin unohdan, jotenkin tuntui pää olevan käynnin aikana niin jäässä että kaikki ohjeet kysyin varoiksi toiseen kertaan että edes osa niistä jäisi mieleen. Menopurin sekoittaminen ja piikitys katsottiin myös ensi kiertoa varten valmiiksi. Hui. Hoitajan kysyessä, että haluanko neularoskiksen, kohauttelin vain hartioitani - eipä ole tullut moista mietittyä... No, sain sellaisen mukaani, siihen on sitten kätevä ne käytetyt neulat laittaa. Kai.

Polilta ajelin apteekkiin ja mutkan kautta kotiin. Koitin ajellessani kasailla ajatuksiani jotenkin nippuun, mutta levällään ne edelleen on. Kaikki on siis fyysisesti kunnossa. Jei. Miksi mä en silti tule raskaaksi? Haluanko mä niin kovasti tulla, että olen valmis tunkemaan itseeni mömmöjä joka reikään ja vielä nahan läpi? Argh!