Viimeistään viikon kuluttua pitäisi menkkojen alkaa. Tai jos syystä tai toisesta eivät ala, tehdä testi. Tällä hetkellä jälkimmäinen tuntuu hullulta ajatukselta, mutta lugesteron voi kuulemma viivyttää menkkojen alkua. Vielä viikko. Aukkarin jälkeen aika on alkanut matelemaan hitaammin kuin ikinä. Tutkimuksen jälkeisen ahdistuksen jälkeen olen ehtinyt hajoilla pakkoseksistä ja lugejen aloitusajankohdasta. Tuntuu, että niistäkin tunteista on jo ikuisuus. Välillä olen ehtinyt myös tuntea jotain epämääräistä varmuutta, että nyt voisi tärpätä. Ei edes toivoa, vaan helpottunutta varmuutta. Joillain röörien huuhtelu auttaa, joillain auttaa luget. Jostain tuli hetkellinen varmuus, että minä olen tuollainen joku. No joo, eipä sekään fiilis kauaa kestänyt.
En osannut odottaa Lugesteronin mahdollisia sivuoireita, kun en niitä e-pillereistä tai terolutistakaan ole saanut. Eikä mitään ole tullutkaan, ei omituisia oloja tai ylimääräisiä turvotuksia missään - vaikka pieni turvotus esim. rintavarustuksessa olisi ollut ainoastaan positiivista ;) E-pillerit tosin aiheuttivat lukuisia hiivatulehduksia, ja lugemömmö on mielestäni pienempi paha kuin alakautta käytettävät hiivalääkkeet, joten se on ollut positiivinen yllätys netistä lukemieni valittelujen jälkeen. Muutenkaan ei ole mitään tuntemuksia, mitkä viittaisivat yhtään mihinkään. Yleensä tässä vaiheessa kiertoa rinnat ovat jo arat, mutta ei nyt ole sitäkään. Joillain on tässä vaiheessa kiinnittymiseen liittyviä tuntemuksia, joillain pientä vuotoa. Joillain ei mitään. Jotkut eivät edes ikinä raskaudu.
Toivo heilahtelee ylös ja alas. Päässä pyörii 'miksi muka' ja 'miksi ei'. Toisaalta tuntuu hölmöltä edes elätellä pienintäkään toivoa pitkän yrittämisen jälkeen, toisaalta nyt on kuitenkin edes jollain tavoin yritetty parantaa mahdollisuuksia.
Jos menkat alkavat ensi viikolla ajallaan, saatetaan inseminaatio ehtiä tehdä juuri ennen kesätaukoa. Jos luget viivyttävät alkamista ja inssi siirtyy alkusyksyyn, saan itselleni (ja miehelle...) henkistä valmistautumisaikaa koko kesän. Ei välttämättä huono sekään.
Päivä päivältä kohti tietoa, joka joko jatkaa tätä taivalta tai muuttaa suunnan täysin. Jonkun täältäkin on taas pian pakko olla se "joku", joka onnistuu. Ehkä se olet sinä <3
VastaaPoistaHuoh... Päivä kerrallaan, vaikka pitkiä ovatkin. Yhä varmempi alan olla siitä, ettei täältä onnistumisia heru, vaan matka jatkuu...
Poista