Aluksi haluan kiittää kaikkia, jotka blogiani lukevat ja niitä jotka ovat täällä kommentoineet <3 Vertaistuki on itselleni tärkeää ja siitä saa paljon apua huonoina hetkinä. Tämä äidiksi tulemisen matka on välillä tuskaista taivaltaa, varsinkin kun matkan pituutta ei kukaan osaa kertoa... Samalla haluan myös pyytää anteeksi sitä, että itse olen niin "laiska" kommentoimaan muiden blogeissa. Tämä johtuu pääosin siitä, että teidän elämäänne seuraan kyllä päivittäin, mutta yleensä luen päivityksiä puhelimen välityksellä, ja luurilla kirjoittaminen on itselleni täyttä tuskaa! Haluan siis kertoa, että olen kyllä hengessä mukana, vaikka sitä ei huomaakaan :)
Haluan myös toivottaa oikein ihanaa lapsettomien päivää meille kaikille, jotka emme (vielä) ole vanhempia. Huomenna puolestaan voimme juhlistaa omia äitejämme - meidän vuoromme tulee vielä, ennemmin tai myöhemmin :)
Ja sen verran vielä omia kuulumisia, että ovis tuli ja meni. Kerrankin luulen myös tunteneeni sen. Ovis tuli myös hyödynnettyä jotenkuten - yllättävän vaikeaa touhua muuten, kun on ihan lääkärin käsky asialle. Ei mennyt niinkuin elokuvissa ei. Huomenna aion aloittaa luget.
Hei Emeli,
VastaaPoistaHengessä mukana ollaan täälläkin, vaikka en ole aikaisemmin blogiisi kommentoinut! Voimia ja paljon jaksamista sinulle! Kyllä meidän aika vielä tulee!
Voimia sinne myös ja tsemppiä <3
PoistaToisilla se matka vaan on pidempi...