Eilen käytiin miehen ja anopin kanssa iltasella viemässä kynttilöitä haudoille. En ole millään tavalla uskonnollinen eikä tuolla kirkkomaalla usein tule käytyä, joten yhden sukulaiseni hauta jäi sitten löytymättä (hyi minä...). Ensin vitsailtiin että jättäisin ylimääräisen kynttiläni jollekin kynttilättömälle haudalle, olisipahan mahdollisilla sukulaisilla ihmettelemistä jos myöhemmin tulisivat paikalle... Jätin kuitenkin kynttilän lopulta hetken mielijohteesta muualle haudattujen muistomerkille. Samalla mietin itsekseni hetken syntymättömäksi jäänyttä lastani, ja sitä toista, joka mahdollisesti joskus on luokseni tulossa.
Kynttilämeri oli kaunis, mieleni rauhallinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti